Tällä viikolla ollaan tosiaan aloiteltu inttilesken elämä ja tästä eteenpäin olisi tarkoitus viikon välein kirjoitella tänne miten on mennyt, mitä ollaan tehty :)
Eli Inttilesken elämää lapsen kanssa vk1
Alku viikko meni aika lailla alamaailmoissa. Uni ei meinannut tulla millään, varsinkaan ensimmäisenä yönä. Olo oli surullinen lähes koko ajan, mutta sitten pakko oli ottaa itteään niskasta kiinni! Eihän se kuitenkaan ole kuin tunnin matka Keuruulle. Siellähän voi käydä jos ei kestä.
Olen tässä järkkäillyt mulle ja Eikalle tekemistä. Tapaamisia ja ulkoilua :)
Maanantaina Eikalla kävi taas kavereita ekavauva-ryhmästä. Seuraavaksi majailtiin pari yötä äipällä ja seuraavat anoppilassa. Ei ole ihan kaksistaan tarvinnut olla koko viikkoa.
Ja se olisi oikeastaan pointtina ettei kauaan tarvisi olla kahdestaan pitkiä aikoja. Vierastamaanhan Eikka alkaa jos oltaisiin! Joten paljon aktiviteettejä ja tapaamisia ihmisten kanssa.
Ja Eikan reagtio?
Eikka on hieman hämmentynyt siitä, että isi ei ole kotona. Leo oli kuitenkin lähes koko ajan kotona viime kolme viikkoa...
Oliskohan ollut keskiviikko kun näytin Eikalle isin kuvan, niin pikkuinen oli haljeta riemusta. Nauro aivan kamalasti ja ojenteli leluja puhelinta kohti. En oikein tiedä ymmärtääkö tuon ikäinen (7kk) vielä mitä ikävä on. Tuskinpa mutta isin kuva piristi.
Tänään (sunnuntaina) oli ihanin päivä koko viikolla! Ensinnäkin sain nukkua koko yön. Leon äiti otti Eikan nukkumaan huoneeseensa ja ite otin unipilsun, niin sain nukuttua jopa kahdeksaan. Mutta todellinen syy: omaistenpäivä Keuruulla.
Voi että... Mua jännitti aivan hirveästi kun mentiin. Keuruun kyltti kun osui silmään, niin hengitys salpaantui. Tuntu kuin olisi menossa tapaamaan jotain aivan uutta ihmistä.
Eikkaa ei niin jännittänyt matka.
Olihan se sitten herkkä hetki kun tapasi Leon. Sehän oli ihan aikuisen miehen näköinen puvuissaan ja varustuksissaan! Herttilei... Tippa tuli linssiin väkisinkin kun Leo kysyi oliko ollut ikävä.
Sitten kuviin! Parempi etten niin selittele...
Eikalla meinas mennä suunpielet alaspäin kun pääsi isin syliin. Vähän kai molempia jännitti :)
Perhe koolla isän punkan luona.
Reissaaja väsähti keskellä Sotkua. Eipä ne lapset paljon välitä missä aletaan nukkumaan...
Isi ja isin serkku intissä yht' aikaa! Onneksi sentään eri rykmenteissä :D
Onneksi tästä ei ole kuvaa kun Eikka teki yllätykset vaippaan kesken esitelmän. Eikka päristeli ja paukutti koko esitelmän ajan. Ihme että vieressä istujilla riitti pinna :) noh, sellaisia nää lapset on...
Mutta mulla on tässä tälle kertaa kaikki. Ensi viikolla Leo pääsee lomille ja voisin vähän keskustella kela-tuista ja neuvolan avuista.
Kiittään ja kuittaan!
isä ja poika <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti