tiistai 31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013, odotukset vuodelle 2014

Tämä vuosi on todellakin ollut täynnä ylä- ja alamäkiä. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt kihlaus ja totta kai Eikan syntymä. Viimeiset seitsemän kuukautta on hieman hämärän peitossa :D

Vuoden alussa olin vielä koulussa, ystäviä yks kaks. Eikan syntymän jälkeen tuntuu, että ihmisiä on ympärillä aivan kamalasti. Mutta silti en ole varmaan koskaan ollut näin yksin. Tämmöstä tämä ensimmäinen vuosi lapsen kanssa varmasti on. En halua valittaa, mutta toivon että oisin voinut olla hiukan sosiaallisempi.

Toisin sanoen yli puolet vuodesta olen ollut neljän seinän sisällä. Ekavauva-ryhmä on auttanut piristävästi selviytymään: eri ikäisiä, sama tilanne. Mun maanantait oli vähäksi aikaa buukattu toiminnalla ja toivottavasti ryhmä jatkaa toimintaa seurakunnan ulkopuolella :)
       Parisuhde on kärsinyt lapsen myötä. Enää kun ei voi mennä ja olla villi ja vapaa. Mulla ei ole ikävä sitä aikaa, toisella osapuolella on (nimimerkki 'yksin-uutenavuotena'). Se on verottanut tätä suhdetta. Mutta taas totean, että sehän kuuluu ensimmäiseen vuoteen varsinkin jos on teinejä.

Mitäs mulle? Koen olevampi kypsempi tänä vuonna kun koskaan aikaisemmin. On pitänyt monia ratkaisuja, epäitsekkäitä ja itsekkäitä. Pitää miettiä mikä on parhaaksi lapselle kuten myös itselle. Ja, niin, parisuhteelle myös...

Tässä tilanteessa mua oikeastaan lohduttaa Eikka. Eikka on mun päivänpaiste ja mun pieni energia pakkaus. Onneksi mun poika on sellainen kun on, muuten en pärjäis. Eikan takia jaksan tehdä mitä vain ja jättää muut ihmettelemään miten pystyn kaikkeen. Äidiksi tuleminen on ehkä parasta mitä mun elämässä on koskaan tapahtunut! Toivon että voin kasvattaa mun pojasta hienon miehen, josta olla ylpeä. Noh, tuun aina olemaan ylpeä mun pojasta jos hän vain selviytyy elämässä omin turvin.

 
 
 
Vuonna 2014 Leo lähtee inttiin. Joten todella yksinäiseltä näyttää vuoden ensimmäinen puolisko. Toivottavasti se ei kuitenkaan olisi sitä.
 
Ensi vuonna palaan myös koulun penkille, joka jännittää aivan hirveästi! Onhan tässä kuitenkin yli 10kk ennen kouluun paluuta, mutta tuntuu silti että päässä pyörii vain likaiset vaipat ja ruoka-ajat.
 
Kuitenkin haluan, että ensi vuoteen sisältyisi enemmän ihmisten tapaamisia, omaa aikaa, positiivisempaa mielialaa :) Uusi vuosi, uusi minä.
 
Kaikista tänään tehdyistä lupauksista aion pitää kiinni, elikkäs karkkia mättämään!
 
Hyvää uutta vuotta kaikille 2014!
 
Kuittaan ja kiittään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti